Kirurgin lopputarkastuksessa

Tänään siis kirurgin lopputarkastus ja melkein 6 viikkoa leikkauksesta!

Se oli nopea homma, noin kymmenessä minuutissa ohi. En ollut jotenkin tajunnut etukäteen miettiä mitään kysyttävää, joten kysymyksiä tuli mieleen tietysti vasta kotimatkalla bussissa.

Lääkärin mukaan rinnat näyttivät todella hyvin parantuneelta, mutta hän suositteli pitämään niissä jatkossa silikoniteippiä nimeltä Mepiform, joka jotenkin edesauttaa arpien parantumista. Mepiform otetaan pois suihkussa käynnin ajaksi ja voidaan asettaa takaisin noin viikon ajan.

Pieni paketti Mepiformia maksoi apteekissa kauhistuttavat 14,90 euroa, joten vähän harmittaa kyllä jos sitä nyt joutuu lääkärin suosittelemat 1-2 kuukautta vielä ostamaan.

Mitään kipuja tai häiritseviä tuntemuksia ei enää ole, rinnat ovat pienentyneet reilusti ensimmäisistä toipumisviikoista ja tulehtuneet aukileet ovat täysin parantuneet. Nyppäisin vielä eilen yhden sojottavan langan joka itsepäisesti puski ulos nännin reunalta, joten veikkaan, että sellaisia saattaa tulla vielä joskus myöhemmin vastaan. Toivon, ettei tule!

Nyt varsinainen prosessi alkaa olla tällä erää taputeltu, eikä blogiin varmaan ole paljoa enää kirjoiteltavaa. Palaan asiaan joskus muutaman kuukauden päästä kuvilla siitä, miltä rinnat näyttävät kun ne ovat päässeet asettumaan.


Kuvasta kiitos Unsplash.com.

Rintojen pienennys julkisella - hinta, vaatimukset ja prosessi

Ajattelin kasailla yhteen hieman rintojenpienennysleikkauksen vaiheita julkisella puolella. Tässä siis hinta, leikkauskriteerit ja leikkausprosessin vaiheet. Ne perustuvat omaan kokemukseeni, esimerkiksi toipumisohjeet voivat vaihdella sairaalasta ja lääkäristä riippuen.

Oma toipumisurakkani alkaa olla jo voiton puolella, mutta tässä siis yhteenvetoa koko prosessista siten kuin se minun kohdallani meni!

Leikkaukseni hinta

• Ylimääräiset tukiliivit 48,90 €
• Kela-taksi sairaalaan 25 €
• Yhden yön osastohoito 97,80 € (perustuen omaani Lohjan sairaalassa)
• Käynti haavapolilla 32,70 €
• Tämän lisäksi voi joutua ostamaan kipulääkkeitä, haavateippiä, sidetaitoksia yms. 
• Uusia rintaliivejä, ehkä myös uusia vaatteita :)

Leikkauskriteerit

Julkisella puolella rintaleikkauksia ei jaella kenelle tahansa, vaan sen saamiseen on oltava riittävän painavat perusteet. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimilla pisteytysohjeilla arvioidaan leikkauskelpoisuutta (lähde).

Rinnan koko: kaulakuoppa-nänni (jugulum-mamilla) mitta
40 pistettä Alle 27 cm
50 pistettä 27-31 cm
60 pistettä Yli 31 cm

Niska- ja hartiaoireet
0-20 pistettä Kun painoindeksi* on alle 30
0-10 pistettä Kun painoindeksi on 30 – 35
0 pistettä Kun painoindeksi on yli 35

Toimintakyvyn rajoittuminen
0-20 pistettä Kun painoindeksi alle 30
0-10 pistettä Kun painoindeksi 30 – 35
0 pistettä Kun painoindeksi yli 35

Leikkaukseen pääsyn rajana on 50 pistettä, mutta leikkauksen esteenä voi olla esimerkiksi ylipaino tai muut syyt. Harkinta on siis tapauskohtaista.

Itselläni pisteet ylittyivät railakkaasti, sillä saan rinnan koosta jo pelkästään 50 pistettä. Mitään pistearvostelua lääkäri ei minulle antanut, mutta mitta kaulakuopasta nänniin mitattiin terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Minulla on painoindeksi alle 30, ja oli myös niska- ja hartiaoireita sekä toimintakyvyn rajoittumista.

Leikkausprosessin vaiheet

1. Terveyskeskuslääkärin vastaanotto. Varasin lähiterveyskeskuksestani ajan terveyskeskuslääkärille juttelemaan leikkaustoiveistani. Sain ajan noin kuukauden päähän. Lääkäri mittaili, sovinko leikkauksen kriteereihin ja kyseli, miksi haluan leikkauksen. Kävimme läpi myös leikkauksen riskejä ja haittavaikutuksia. Tk-lääkäri laittoi minulle tämän jälkeen lähetteen keskustelemaan kirurgin kanssa.
2. Plastiikkakirurgin vastaanotto. Muutama kuukausi tk-lääkärin tapaamisen jälkeen pääsin keskustelemaan plastiikkakirurgin kanssa. Siellä käytiin läpi suurin piirtein samat asiat kuin edellisellä vastaanotolla, ja lisäksi rintani valokuvattiin. Kirurgi teki lopullisen päätöksen jonoon pääsystä, ja sain lähetteen leikkaukseen. Tapaamani kirurgi oli eri henkilö kuin se joka minut lopulta leikkasi.
3. Leikkausjono. Kiireettömissä leikkauksessa jonon pituus on enimmillään 6 kuukautta, itse sain leikkausajan noin 4 kuukauden päähän jonoon pääsemisestä. Leikkausaika ilmoitetaan noin kuukauden varoitusajalla, ellei sairaalasta tarjota peruutusaikaa. 
4. Leikkausta edeltävät tutkimukset. Ennen leikkausta annetaan ajanvaraus verikokeisiin sekä mammografiaan tai rintojen ultraääneen. 
5. Leikkaus. Sairaalaan saapumisaika ilmoitettiin edellisenä päivänä, ja ohjeet valmistautumiseen tulivat ennakkoon postissa. Sairaalassa ylle vaihdettiin sairaalavaatteet, ja sitten mentiinkin jo leikkaussaliin ja nukutukseen. Leikkauksen jälkeen rinnat ovat paketissa, kädessä on kanyyli ja rinnoissa ehkä vielä dreenit. Minulla oli myös virtsakatetri. Kipulääkkeet ovat voimakkaita, eivätkä kivut sairaalassa olleet pahoja, mutta lääkkeet voivat aiheuttaa pahoinvointia. Sairaalassa olin itse ainakin leikkauksen jälkeen yhden yön. Leikkauksen jälkeen rinnat ovat turvonneet ja mustelmaiset, ja saattavat vaikuttaa oudon pulleita rinnan yläosasta, mutta ne asettuvat ajan kanssa.
6. Sairasloma ja toipumisohjeet. Tavallinen sairasloma rintaleikkauksesta on 4 viikkoa. Tukevia liivejä tulisi pitää yötä päivää 4 viikkoa, raskas liikunta ja nostelu on kielletty myös 4-6 viikkoa. Kuukauden ajan on suositeltavaa nukkua selällään. Käsien liikeratoja voi harjoittaa rauhallisesti alusta alkaen.
7. Ompeleiden poisto. Nännit ommellaan sulamattomilla tikeillä, jotka poistetaan haavahoitajan luona. Itselläni tämä tapahtui viikon päästä leikkauksesta. Samalla vaihdetaan haavateipit. Sulavia ompeleita voi puskea haavoista ulos myöhemmin, ja niitä voi nyppiä pois desinfioiduilla pinseteillä, tai leikata juuresta lyhyeksi desinfioiduilla kynsisaksilla.
8. Haavateippien vaihto. Itse sain neuvon pitää teippejä kuusi viikkoa ja vaihtaa ne viikon välein. 
9. Mahdolliset komplikaatiot. Pienet komplikaatiot kuten aukileet ovat tavallisia ja helposti hoidettavissa omin voimin. Aukileisiin sain itse ohjeet pitää aukileen kohdalla apteekista saatavaa rasvalappua teipin alla. Lappu vaihdetaan päivittäin ja aukileen alue suihkutetaan vedellä puhtaaksi, tätä tehdään kunnes aukile on umpeutunut tai ei enää eritä mitään. Aukileen tai haava-alueen tulehdukseen voi saada antibioottikuurin.
10. Jälkikontrolli. Noin kuukauden päästä järjestetään kirurgin jälkikontrolli. Itselläni se on noin kuuden viikon päässä leikkauksesta.
11. Lopullinen muoto ja arpien vaaleneminen. Saamieni ohjeiden mukaan rintojen lopullista muotoa voi arvioida vasta jopa puolen vuoden päästä leikkauksesta, ja arvet vaalenevat 1-2 vuoden ajan. Aukileita voi tikkien ulos puskiessa ilmestyä vielä aktiivisen toipumisajan jälkeenkin. 

 

Mikä muuttui, kannattiko?

Leikkauksen jälkeen rintojeni koko pieneni 85F:stä 85C:hen. Mitta kaulakuopasta nänniin lyheni 31 senttimetristä 20 senttimetriin. Rintaliivien ja vaatteiden ostaminen muuttui helpommaksi, rintaliivit eivät enää paina hartioita ja liikunta tuntuu helpommalta. Itsetunto on kohentunut ja uusi peilikuva herättää iloa. Olen kaikin puolin tyytyväinen leikkaukseen.

Kuvasta kiitos Unsplash.com.

5 viikkoa leikkauksesta + prosessin jälkipohdintaa

 

Tänään tulee kuluneeksi tasan viisi viikkoa leikkauksesta! Voin hyvillä mielin kertoa, että kaikki aukileet ovat umpeutuneet, tulehdus kadonnut ja elämä tuntuu palanneen normaaleihin uomiinsa.

Tänään vielä nyppäisin pari pilkistävää langanpätkää pois, mutta noin muuten ei ole enää mitään ihmeellistä kerrottavaa. Teippejä on haavapolin ohjeiden mukaan määrä pitää vielä yhden viikon ajan. Olen kuluttanut jo melkein pari rullaa teippiä tänä aikana.

Ensi viikolla tapaan kirurgini jälkitarkastuksessa. Siitä tulen tänne blogiin vielä raportoimaan, mutta noin muuten taitaa pikkuhiljaa blogin päivittely jäädä. Tulen päivittämään joskus myöhemmin sitten kuvia siitä, miten rinnat ovat ajan myötä asettuneet ja arvet vaalentuneet. 

Rintaleikkaus ja siitä toipuminen oli loppujen lopuksi paljon helpompi ja nopeampi prosessi kuin miltä se alun perin kuulosti. Reilu kuukausi hujahtaa nopeasti, ja vaikka rinnat eivät vielä täysin normaalilta näytäkään, ei niitä enää arjessa pahemmin muista, kun kipuja ei ole. Tuntuu melkein hölmöltä, miten paljon ennakkoon jahkailin ja kammoksuin toipumista. Aika kului nopeasti, ja kivut eivät missään vaiheessa olleet sietämättömän kovia.

Minun olisi pitänyt hankkia leikkaus jo paljon aiemmin sen sijaan että kärsin valtavien rintojen kanssa. Itsetuntoni on kohentunut, tunnen itseni urheilullisen ja nuorekkaamman näköiseksi, vaatteita ja rintaliivejä on paljon helpompi ostaa, liivit eivät paina hartioita ja niskaa ei särje. Vaikka nännit nyt jäisivätkin vähän keskenään erimuotoisiksi tai rintojen alle pieniä ryppyjä, ei niillä ole mitään väliä siihen verrattuna miten hyvä fiilis minulla nyt on.

Allaolevissa kuvissa hieman lähempää kuvaa siitä, miltä arvet nyt näyttävät viiden viikon jälkeen. Toinen nänni on paljon toista rumempi, mutta eiköhän se siitä.

Rintojenpiennenysleikkauksen ennen ja jälkeen -kuvat

Leikkauksesta kun on nyt kulunut neljä viikkoa, tässä on tällainen ennen ja jälkeen-kuvakollaasi!

Rintojen ulkonäkö tulee varmasti vielä muuttumaan, mutta turvotus on laskenut. Kuppikoko on muuttunut aiemmasta 85F:stä 85C:ksi. Jugulum-mamilla -välinen mitta oli aiemmin 31 cm, nyt se on 20 cm, eli nännin ja kaulakuopan välisestä etäisyydestä on kadonnut 11 cm.

4 viikkoa leikkauksesta!

Jee, neljä viikkoa leikkauksesta!

Rinnat ovast asettuneet kauniisti, mutta olen sitä mieltä että toinen on hieman toista suurempi. Kovin hyvin se ei erotu, eikä harmita.

Olen tuskaillut aukileiden kanssa, joita on auennut ulos puskevien lankojen myötä nännien reunoille. Ne näyttävät kuitenkin umpeutuvan todella nopeasti, sillä huomasin ne nelisen päivää sitten, ja nyt ne ovat jo melkein umpeutuneen näköisiä.

Kerkisin käydä näyttämässä tulehtuneeksi uskomaani T-risteyksen aukiletta terveyskeskuksessa pari päivää sitten. Hoitaja ei oikein osannut sanoa niihin mitään vaan pyysi lääkärin paikalle, joka määräsi kuurin Kefexiniä. Ilmeisesti aukile ei kuitenkaan näyttänyt kovin pahasti tulehtuneelta, mutta minulla oli hiukan kuumetta. Hoitaja laittoi uudet teipit puolestani, mutta niin huonosti ja ryttyyn, että jouduin vaihtamaan ne itse kotona... Ei herättänyt suurta luottamusta, mutta sainpahan sentään lääkkeet.

Kipuja ei enää ole, mutta käsien kurkottelu suoraan ylöspäin tuntuu alapuolen arvissa hieman epämiellyttävänä kiristyksenä.

Tässä 4 viikon arvet vielä ilman teippejä: 

Aukileita ja liikuntaa

Oikea tissi näyttää nyt muodostuneen murheenkryyniksi. Rinnan alaosan T-risteyksessä olevan reiän lisäksi ulos puskevat tikit ovat tehneet pieniä aukileita kahteen jo kertaalleen sulkeutuneeseen kohtaan nännin ympärillä. Aukileista paljastui pitkät pätkät lankaa ja solmuja, jotka katkaisin mahdollisimman syvältä juurestaan.

Aukileiden kohdalle ei laiteta teippiä, vaan minulle neuvottiin laittamaan haavan päälle pieni pala apteekista ostettavaa rasvataitosta, ja teipit sen päälle. Taitokset vaihdetaan päivittäin.

Helsingin haavapolille soitellessani siellä valiteltiin resurssipulaa, joten minulle jää vaihtoehdoiksi mennä näyttämään aukileita joko tavalliseen terveyskeskukseen tai Lohjan sairaalaan, missä minut leikattiin. Aion huomenissa soitella terveyskeskukseen, koska t-risteyksen reikä ei näytä millään umpeutuvan ja sen ympäristö punoittaa epäilyttävästi. Aloitin varmuuden vuoksi myös Buranan syömisen, jotta mahdollinen tulehdus lievittyisi.

Kahden päivän päästä koittaa neljä viikkoa leikkauksesta. Kivut ovat aika olemattomia, ja olen välillä jo osan yöstä pystynyt nukkumaan kyljelläni.

Olen rehkinyt varmasti hieman liikaa, sillä viime viikolla tuli hoidettua muutto. Vaikka kaverit kantoivat laatikot autoon ja autosta asuntoon, on niitä kuitenkin tullut nosteltua itsekseen kotona, kun tavarat hakevat paikkaansa.

Muuttohommat eivät aiheuttaneet mitään erityisiä kipuja tai tuntemuksia, joten rohkaistuin ottamaan pienen varaslähdön kuntosalille ja kävin tekemässä kokeeksi vähän kyykkyjä, penkkipunnerrusta ja kulmasoutua. Oli ärsyttävää huomata että kuukauden sairasloman aikana penkkipunnerrustuloksestani on sulanut pois 15 kiloa. Kyykyt ja soutu sen sijaan luonnistuivat kuin en olisi tauolla ollutkaan.

En suosittele toipumisohjeiden vastaista salille menoa kenellekään, mutta omasta puolestani sanon, ettei ainakaan tällaisten rauhalliseen tahtiin tehtävien perusliikkeiden tekeminen hieman tavallista kevyemmin tuntunut aiheuttavan minkäänlaisia kipuja salilla tai sen jälkeen. En todellakaan vielä lähtisi juoksemaan, hyppimään tai tekemään täydellä intensiteetillä mitään kunnon hikitreenejä.

Pääsiäisenä on luvassa sukulointia sellaisten tyyppien kanssa, joille en ole leikkauksesta kertonut mitään. Saa nähdä, huomaavatko uuden olemukseni!


Kuvasta kiitos Unsplash.com.

Kolme viikkoa leikkauksesta

Olipa jännittävää vaihtaa teipit ja katsoa, miten haavat ovat muuttuneet viikossa!

Näyttää siltä, että kaikki haavat ovat menneet hienosti umpeen. Viime viikolla vielä auki olleet nännien ja pystyarven risteyskohdat ovat kivasti ummessa.

Sen sijaan rinnan alaosan T-risteyksissä on vielä hieman häikkää. Vasemman rinnan alla risteyskohta ei ole erittänyt mitään, mutta näyttää vielä vähän hassulta. Oikeanpuoleinen sen sijaan on edelleen auki nuppineulanpään kokoiselta alueelta, ja erittänyt kudosnesteitä. En saanut haavapolia puhelimella kiinni yli puolen tunnin odottelunkaan jälkeen, mutta laitoin aukileen kohdalle edellisviikolla saamieni ohjeiden mukaan haavataitoksen teipin alle, jonka sitten vaihdan päivittäin näin alkuun.

Sieltä täältä pilkisti pieniä langanpätkiä, joista osan onnistuin nyppäisemään pois pinseteillä ja osan leikkaamaan kynsisaksilla lyhyiksi juurestaan. Nännin reunasta löytyi myös pätkä sulamatonta ommelta, jonka sain vedettyä pois. Toivottavasti sellaisia ei ole tämän enempää.

Kävin ostamassa itselleni kahdet tukevat urheiluliivit käytettäväksi sairaalaliivien lisäksi. Vitsi mikä ilo kävellä mihin tahansa kauppaan ja pystyä valitsemaan hyllystä mitkä vain liivit! Tykästyin XXL:ssä Casallin liiveihin, joissa on vetoketju edessä sairaalaliivien tapaan, joten ostin sellaiset. Linkki niihin tässä! Päädyin ostamaan ne koossa 80D. Tavallinen ympärysmittani on ollut 85, mutta näissä se oli vähän liian suuri. Luulen että kuppikokoni on nyt sitten 80D tai 85C, johon olen erittäin tyytyväinen.

Viikon päästä on lupa mennä kuntosalille. Odotan innolla!

Sairasloman loppu ja leikkausalueen hilseily

Kolmas toipumisviikko toi mukanaan sairasloman loppumisen ja paluun arkeen. Normaalisti leikkauksesta ilmeisesti myönnettäisiin kuukauden sairasloma, mutta koska työskentelen etänä tietokoneella, pyysin lääkäriä laittamaan vähemmän sairaslomaa. Alun perin toivoin viikkoa, mutta lääkäri suostui laittamaan kaksi ja puoli. Olen siihen ihan tyytyväinen näin jälkikäteen, koska "lomailu" on maistunut.

Vihlovat kivut ovat vähentyneet, mutta uusi hauska tuttavuus on rintojen alueen ihon armoton hilseily ja kutina. Valkoisia hiutaleita vain leijailee lumisateena, kun liivit ottaa pois. Lukemani mukaan on melko tavallista, että leikkauksen jälkeen iho uudistuu voimakkaasti ja saattaa hilseillä paljon, mutta sen pitäisi mennä ohi parissa viikossa. Olen varovasti suihkussa kuorinut hilsettä teipattujen alueiden ympäriltä ja rasvaillut niitä perusvoiteella. Solisluihin asti kohoava hilseily näyttää aika ällöttävältä, ja pistinkin suosiolla poolopaidan tämän päivän luennolle...


Kuvasta kiitos Unsplash.com.

Voihan kipu!

Kolmas toipumisviikko on alkanut kivuliaissa merkeissä.

Seuraamassani reduktioplastia-aiheisessa Facebook-ryhmässä joku totesi, että kolmas viikko oli heidän mielestään inhottavin ja kivuliain. Siltä tuntuu nyt minustakin.

Kävin viikonloppuna (10-11 päivää leikkauksesta) reippaasti useiden kilometrien kävelyillä, pyörimässä museossa ja asioilla, mutta sen jälkeen olen suosiolla jäänyt vain kotiin kököttämään niin paljon kuin pystyn. Parempi vielä kun sairaslomaa on, sillä rintojen kivut ovat lisääntyneet ja muuttuneet inhottavammiksi.

Aiempi tasainen jomotus on muuttunut vihlovaksi kivuksi, jonka voimakkuus vaihtelee, ja yhtäkkiä saattaa yllättäen voimakkaasti vihlaista jotakin kohtaa. Tuntoaisti on jo palannut molempiin nänneihin, mutta ne tuntuvat inhottavasti yliherkiltä ja särkevät välillä. Bussin tömähtely tai liian reipas kävely särkevät. Olen itsepäisesti vältellyt särkylääkkeiden syömistä vatsaani suojellakseni.

Kuvittelen, että kipujen syynä on tikkien sulaminen. Jännittää, kun ensi viikolla pitäisi ryhtyä järjestelemään muuttoa. Saan hyvällä omallatunnolla laiskotella omassa muutossani!

Uhmasin hiukan lääkärin tiukkaa liikuntakieltoa, ja tein eilen vähän askelkyykkyjä kotona. Hyvin meni, eikä vaikuttanut olooni. Hirveän levoton olo, ja haluaisin jo kuntoilemaan!


Kuvasta kiitos Unsplash.com.

Kaksi viikkoa leikkauksesta ja teippien vaihto kotona

Leikkauksesta on kulunut kaksi viikkoa tänään. Toipuminen menee hyvin, ja tänään vaihdoin teipit itse kotona. Teippien poiston jälkeen suihkuttelin rinnat huolellisesti kädenlämpöisellä vedellä, kuivasin ja laitoin uudet teipit.

Olen potenut välillä outoa yöllistä pahoinvointia, johon olen herännyt kesken unien. En oikein ole keksinyt sille syytä, mutta se on mennyt itsestään ohi. Tänään kävin ensimmäistä kertaa luennolla.

Molempien rintojen alla olevassa "T-risteyksessä" näyttää olevan pieni aukile, samoin molempien nännien alla. Sen ei pitäisi olla vaarallista, vaan odottelen rauhassa menisivätkö ne itsekseen umpeen. Toiselta puolelta aukile oli hieman vuotanutkin sotkien liivit, mutta vuoto loppui itsekseen. Pari pientä kohtaa nännien ympärillä näyttää myös olevan vielä vähän auki, mutta eiköhän ne siitä mene pian kiinni.

Teippien vaihto oli yllättävän haastava nakki, sillä minua alkoi jostain syystä voimakkaasti huimata, silmissä meinasi pimetä ja jouduin huilaamaan sängyssä maaten! Mikään ei sattunut tai vuotanut teippejä vaihtaessa, joten taisi olla enemmän sellainen henkinen stressireaktio.

Toisen nännin haavasta sojotti valkoinen lanka, joka haavapolin mukaan on sisempien kudosten sulavasta tikistä. Se neuvottiin katkaisemaan pinsettien ja saksien avulla, kunhan pinsetit ja sakset ensin desinfioi keittämällä. Onnistuin, mutta vähän ällötti.

Nännipihat näyttävät olevan aika railakkaasti erikokoiset keskenään, ja rinnat myös hiukan eri muotoiset, ainakin toistaiseksi. Kumpikaan ei minua mitenkään erityisesti häiritse, kunhan nyt parantuisivat hyvin ja ongelmitta! :)